Translate

9.5.2013

Pienen Tytön Suureen Juhlaan

Ihan ensiksi haluan kiittää kaikkia kommentoijia häälahjapeitto-postaukseen! Kyllä lämmitti mieltä,kun sai positiivista palautetta <3

Ja nyt voin sitten alkaa "paukutella henkseleitä",nimittäin SE on VALMIS!!!!! Suuritöisin ikinä tekemäni työ,ja täytyy myöntää,että myös hermoja raastavin tämä on ollut! On virkattu ja purettu,itketty ja kiroiltukin,mutta nyt voin sanoa,että kyllä kannatti! Tosin en ole ihan varma,riittääkö minun tyytyväisyyteni,hiukan jännittää,miten pikkuprinsessan äidin reaktio... Nuori nainen on kyllä erittäin hyvin kasvatettu yksilö,joten varmasti kohteliaasti kiittää ja kehuakin,mutta minä kyllä tarkkanäköisenä huomaan,jos lopputulos ei miellytä... No,ei auta kuin uskoa,että ainakaan kastemekko ei pienen tytön ja hänen äitinsä suurta juhlaa pilaa :)


Ensimmäiseksi paljastan pieniä yksityiskohtia,tässä vyötärön nauhakuja,rusetti ja kukkaset...
Harmi,että kuva on noin vaalea,mutta tosiasiahanon,että kastemekko yleensä on valkoinen :)


Kuvaaminenkin oli suuri haaaste,aika kaukaa piti kuvata,että koko mekko mahtuu kuvaan. Mekon kokonaispituus kun on 106 cm...


Tässä kuvassa näkyy hyvin,että vuorikangas uupuu vielä,body näkyy läpi :)


Pitsikaulus siis kuuluu bodyyn,joka puetaan mekon alle.


Hihansuihin ja helmaan virkkasin tuollaiset "röyhelöt".



Itselleni tämän mekon arvoa lisää se,että tein sen ilman mitään ohjetta,on siis aivan oma innovaatio :) Mallivirkkaus ei olekaan kovin monimutkainen,mutta päänvaivaa aiheutti eniten se,että miten saan yläosan ja hihat virkattua yhtä kauniiksi kuin alaosan. 

Lopputulokseen olen itse tyytyväinen,ja jos kaikki muutkin ovat,tästä mekosta saattaa tulla uuden sukupolven  "kierrätysmekko",ja tietysti sen ketjun toivoisin kasvavan kovinkin pitkäksi... Toinen asia sitten on,miten mekko kestää aikaa... Alusmekkoon olisi tarkoitus sitten kirjailla kaikkien siinä kastettujen nimet ja syntymävuodet,idea tähän kaikkeen tuli rakkaalta sisareltani,joka onkin suurin töitteni ihailija,ollut jo pitkään. Toisinaan ihan kiusaannun kaikista kehuista,ihan pieniin ja hassuihinkin tekeleisiini :)

No,nyt voin siis huokaista helpotuksesta,suvun pikkuprinsessaa ei tarvitse ainakaan pelkässä bodyssa kastaa,ja kyllä tämä tekele nyt ainakin yhden pienen hetken tähtihetkensä saa   :)

Ja ihanaa,että nyt on aikaa paneutua kaikkeen,mitä mieli tekee tehdä,kun "pakolliset" hommat on hoidettu :)
Tänään vietän vapaapäivää,viikonloppu sitten kuluukin töissä.

Ihanaa viikonloppua Ystävät!

14 kommenttia :

  1. Oih,kaunista,kaunista! Kyllä sinä olet tuhattaituri ja saat olla ylpeä kättesi töistä. Järjestit häät ja siinä sivussa treit suuren määrän kauniita käsitöitä! Kyllä ihailen taitavuuttasi ja ahkeruuttasi!

    VastaaPoista
  2. Mekko on todella käunis. Niin herkkä ja suloinen, huokuu lempeä ja rauhaa ja tekijän rakkauttaa! Kyllä on prinsessalla tuossa hyvä ja turvallinen olo saada nimensä. ♥ Annika

    VastaaPoista
  3. Kaunis kastemekko! :)

    Tuosta alle puettavasta bodysta tuli mieleeni oman esikoisen "kastebody". Äitini antoi pojan synnyttyä lahjaksi juurikin tuollaisen pitsikauluksisen bodyn ja valkoiset potkuhousut puettavaksi kastemekon alle. Koko oli 50-senttiselle, eli mahtuivat juuri ja juuri vielä kastepäivänä, kun poika oli kuukauden vanha. Äiti vielä sanoi vaatteita antaessaan, että älkää sitten käyttäkö niitä ennen kastepäivää, että pysyvät hyvän näköisinä siihen saakka. No, kirkkoon lähtiessämme puimme pojalle jo tuon bodyn ja potkarit päälle, kastemekko oli tarkoitus pukea sitten vasta kirkossa juuri ennen kastetta. Ja eiköhän sitten poika vääntänyt juuri silloin semmoiset tortut, että vaippa ei riittänyt, vaan ne hienot pitsibody ja potkarit olivat ihan niskaa myöten kakassa! Iskä lähti hakemaan kiireesti kotoa jotain nuhjuista valkoista bodya, että on edes jotain laittaa mekon alle. Että se siitä juhliin säästellystä pitsibodysta, sehän ei sitten enää sen jälkeen mahtunutkaan pojalle päälle, kun lapsi kasvoi siitä ulos. ;)

    Suosittelen siis hankkimaan vähintään kaksi noita pitsibodyja, jos niitä on tarkoitus käyttää mekon alla! ;)

    Meilläkin on suvussa eräänlainen "perintömekko", siinä on kastettu minut, vanhimman veljeni vanhin tytär (lopuille neljälle lapselle heidän äitinsä löysi kastepuvun kirpparilta), siskoni tytär, nuorimman veljeni molemmat tytöt sekä meidän pojat; keskimmäisen veljen lapsilla on nähtävästi ollut joku eri mekko. Nyt sitten jää nähtäväksi, kelpaako mekko siskontytön lapselle, jonka pitäisi syntyä syksyllä. Minä kuitenkin säilytän sitä itselläni siksi, että se on alunperin minulle tehty, enkä anna sitä kuin korkeintaan lainaan. Siihenkin äiti laittoi aikanaan vaaleanpunaiset napit ja teki vaaleanpunaisen vyön, mutta minä vaihdoin valkoiset napit, koska meidän pojat olivat ensimmäiset pojat, jotka siinä mekossa kastettiin, eikä vyötä ole käytetty pojilla laisinkaan (missähän lie koko vyö edes on).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tarina,Mari :D Tuo body on onneksi 68 cm,onhan tyttökin kastehetkellä 2 1/2 kk... Meillä oli myös perintömekko,joka aikanaan tehtiin minulle,siis v.-61 :) Minun jälkeeni siinä kastettiin sisaruksiani ja serkkujani yhteensä n.20,ja kaikkien nimet kirjailtiin mekon helmaan. Nyt mekko on ikävä kyllä kadonnut.. :(

      Poista
  4. Aivan uskomattoman ihana kastemekko. Tuossa kelpaa kyllä prinsessan olla kastettavana kuin myös tulevat pienokaiset. On siinä ollut taas iso urakka, ja voit olla ylpeä valmistumisesta :)

    VastaaPoista
  5. Ompa upea kastemekko,olet onnistunut siinä tosai hyvin.
    Mukavaa viikonloppua:)

    VastaaPoista
  6. Oih, miten kaunis kastemekko.. kerrassaan suloisen ihana:)

    VastaaPoista
  7. On ihana kastemekko. Tosi kaunis ja iso työ takana. Olen muutaman tai kaksiko niitä on ompelemmalla tehnyt, niissäkin oli iso työ, kun pitää niin tarkasti tehdä pientä.Seurakunnan myyjäisin meni se viimeinen ja kaupaksi heti. Kaikkea Hyvää ristiäisiin. Katsoin pienokaisen kuvan tuolta ed.
    Kiitos ja hyvää äitienpäivää.
    Tv. Kerttu

    VastaaPoista
  8. Ihanan kaunis kastemekko !
    Tuossa varmasti saa nimensä vielä monta sukupolvea

    VastaaPoista
  9. On vain yksi sana: WAU! *hatunnosto*

    VastaaPoista
  10. Ihana kastemekko! Minä olen silloin aikoinaan ommellut kastemekon esikoiselleni. Siinä mekossa on sitten kastettu omien neljän lisäksi myös kaksi sukulaislasta. Toivottavasti kelpaa vielä jatkossakin jollekin, tallessa on.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti,jos viitsit kommentoida :)